Kuulumiset, Minä ❤ Hygge

Veikeä viikonloppu

Edellisessä postauksessa kirjoittelin kokemuksiani ja tuumailujani riittämättömyyden tunteesta äitinä. Loppuun listasin asioita, joiden ymmärtäminen auttaa pääsemään tästä usein turhaksi osoittautuvasta tunteesta eroon. Ihan lopussa mainitsin vielä, että tänä viikonloppuna otetaan rennosti, pidetään hauskaa ja herkutellaan. Ja unohdetaan se typerä riittämättömyys. Ja niin me tosiaan ollaan tehty! Tänä viikonloppuna meillä tuoksui pulla ja popcorn, koti muuttui leffateatteriksi, kylpyläksi ja muskariksi eikä raikasta ulkoilmaakaan unohdettu.

Lauantai alkoi mukavalla koko perheen ulkoilulla. Vaikka lumen sijasta loska on valloittanut kadut eikä maisema ole enää niin puhtaan valkoinen, oli keli mitä mainioin ulkoilulle. Hurvittelimme leikkikentällä Nöttiksen kanssa ja kävelylenkillä Veikka-Boikakin pääsi vaunuistaan ulos näkemään lumen ensimmäistä kertaa elämässään. Ilme oli juuri sellainen, että mitä, onko vaunukopan ulkopuolellakin elämää!? Paluumatkalla poikkesimme Kotkan Leivän tehtaanmyymälässä ostamassa päiväkahville Kotkan kuuluisat possot ja maailman parhaat lihapiirakat. Ja ne toden totta maistuivat vieläkin paremmalta parin tunnin raikkaan ulkoilun jälkeen.

Ilta alkoi rattoisasti lasten kylpyhetkellä, joka on lapsille tosi mieluinen juttu. Nöttis polskuttaa ja roiskii vettä, minkä kerkiää ja Veikka-Boika ihmettelee hymyillen vieressä. Hän on seurannut tarkkaan, koska yrittää jo itsekin vähän läpsyttää vettä käsillään. Tällä kertaa ihmeteltiin veden kulkua erilaisissa kylpylelu-ämpäreissä ja pyydystettiin saippuakuplia. Kylvynraikkaana Nöttis istahti sohvalle kanssani ja pidettiin leffailta. Popcornia popsien. Veikka-Boika on leffailuun vielä liian pieni ja hän leikki toisaalla isin kanssa. Eikä meillä ollut kiire mihinkään.

Sunnuntaina mieheni teki taas tuplavuoron töissä, mutta saimme siskoni seuraksi päivän puuhiin. Aamupäivän tosin vietimme kolmestaan. Veikka-Bojan nukkuessa päiväunia laitoimme Muskari-videon pyörimään. Käymme Nöttiksen kanssa muskarissa, mutta koronan vuoksi se on nyt tauolla. Mikä on harmi. Onneksi muskarilaiset kuitenkin tekevät viikottain uuden videon, joka tuo muskarin kotiin. Ei se ihan sama asia ole, mutta parempi kuin ei mitään. Veikka-Boikakin heräsi suht lyhyiden unien jälkeen ja seurasi mielellään meitä soittamassa, hupsuttelemassa ja lauleskelemassa videon tahtiin.

Itse jouduin keskittymään ruuanlaittoon ja pystyttämään pienen sosetehtaan, mutta sillä välin Nöttis loihti siskoni kanssa päiväkahville ihanan makoisat voilla leivotut pullat. Keittiössä oli mukava häärätä porukalla. Ja tuoksutella ihania tuoksuja paahdetusta maissista ja itämaisesta kastikkeesta kaneliin, kardemummaan ja tuoreen pullan tuoksuun. Edellisessä jutussa kerroin takertuvani liikaa rutiineihin ja kelloon, mutta nyt päästin siitä kokonaan irti. Se tuntui hyvältä ja huomasin kuinka päivä soljui eteenpäin omalla painollaan ja kaikki tärkeä tuli kuitenkin tehtyä ilman turhaa stressiä. Tässä siis vasta harjoitellaan, mutta alku vaikuttaa lupaavalta.

Ja sitten vielä se salaattilupaus! Olen ainakin tämän ensimmäisen viikon aikana onnistunut siinä. Laittaisin tähän linkin instagramiin, jossa salaattilupauksen toteutumista voisi seurata, mutta kun en perskules osaa! 😅 (Instagram-linkki löytyy kyllä blogin valikosta.) Alhaalla todistusaineisto salaateista 😊

Perjantaina minulla oli mielessäni, mitä kaikkea kivaa voitaisiin viikonloppuna tehdä ja mitä pitäisi tehdä. Lista toteutui melkein. Vain siivous jäi tekemättä ja se on hyvä sillä se kertoo, että olemme keskittyneet kivoihin juttuihin ja yhdessäoloon. Siivous jääkööt maanantaille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *