Vauvanruoka

Vauvan proteiininlähteet soseruokailussa

Kun Nöttis aikoinaan aloitti kiinteät, muistan olleeni hieman sormi suussa ja kaivanneeni tietoa, miten asiassa edetään. Siitä syystä olen halunnut rakentaa omaan blogiini kaiken kattavaa tietopakettia vauvan soseruokailuun liittyen sillä ajatuksella, että joku tuore, kokematon vanhempi saisi tietoa, tukea ja ideoita omalle tekemiselleen. Olen aiemmin kirjoitellut vauvan monipuolisesta ruokavaliosta ja siitä, miten itse olen toteuttanut sitä omien vauvojeni kanssa https://heiniannika.fi/vauvan-monipuolinen-soseruokailu/ sekä vauvan kasvissoseista https://heiniannika.fi/vauvan-kasvissoseita/. Blogin vauvanruoka-kategorian alta löytyy myös muutama resepti, joissa on lihatuotteet mukana. Siitä päästäänkin tämän postauksen aiheeseen; vauvan proteiininlähteisiin.

Vauvan ruokailu ei loppujen lopuksi vaadi kummoista tähtitiedettä. Vauva saa syödä kaikkea sitä, mitä muukin perhe syö. Kunhan huomioi eri ruoka-aineiden ikäsuositukset ja alle 1-vuotiaiden kielletyn listan (joka löytyy helposti internetin ihmeellisestä maailmasta). Proteiinia vauva saa lihasta, kalasta, kananmunasta, pavuista, linsseistä, maitovalmisteista sekä myös viljoista ja pähkinöistä.

  • 4kuisesta: pavut, linssit, kikherneet (pieninä määrinä vatsanpurujen välttämiseksi), pähkinät
  • 5kuisesta: liha, kala, kananmuna (kohtuullisina proteiininlähteinä viljat ja kvinoa)
  • 10kuisesta: maitovalmisteet kuten jugurtti, rahka, kermaviili ja piimä

Tässä jutussa keskitytään lihoihin ja kaloihin. Kerron, millä eri tavoin lihaa ja kalaa voi vauvalle valmistaa ja antaa ja kuinka liha ja kala on helppo pakastaa. Jutussa on helppo Vauvan kastike -resepti sekä pari vinkkiä, kuinka tarjoat vauvalle samaa ruokaa kuin, mitä muukin perhe syö.

Järjestys ja annoskoko. Neuvolasta opastettiin aloittamaan uudet ruoka-aineet aina niin sanotusti kesymmästä jyrkempään. Eli lihoihin tutustuminen alkaa kanasta ja etenee kohti naudanlihaa, kaloihin tutustuminen alkaa vähärasvaisista vaihtoehdoista kohti rasvaista lohta. Ei ole kuitenkaan vaarallista, vaikka järjestystä ei orjallisesti noudattaisikaan. Sopiva aloitusmäärä on 1 tl yhdellä ruokailulla. Pikkuhiljaa määrää lisäillään 1-1½ ruokalusikalliseen per ateria. Suurempaa liha- tai kalamäärää alle 1-vuotias ei kerralla tarvitse.

Lihakasvissoseena. Kun vauva on vielä pieni eikä suu ole tottunut rouheaan rakenteeseen, on helpoin tapa tarjota liha ja kala soseutettuna kasvisten joukkoon. Soseeseen voi laittaa melkein mitä vain kasviksia lukuunottamatta niitä, jotka löydät alle 1-vuotiaiden kielletyltä listalta. Lisäksi soseeseen voi laittaa vaikkapa pastaa, bulguria tai riisiä. Etenkin, kun vauva kasvaa, tarvitsee hän enemmän polttoainetta sekä rakennetta ruokaan.

Tämän jutun alussa on linkki vauvan kasvissoseisiin, josta löydät muutamia maukkaita kasvissosereseptejä. Lisäämällä niihin ennen soseuttamista lihaa, kanaa tai kalaa, saat näppärästi proteiinit soseeseen mukaan. Lihan voi kypsentää paistamalla tai keittämällä kasvisten joukossa. Sopiva määrä jutun resepteihin on 50-100g. Lisäksi muutaman idean lihakasvissoseisiin löydät Vauvanruoka -kategorian alta https://heiniannika.fi/category/vauvanruoka/. Alla kuvissa vihreä bulgurkana ja ohrainen lihapata, yllä spagettivuoka.

Liha ja kala erikseen. Kun vauva on valmis syömään rosoisempaa ruokaa, voi lihaa ja kalaa antaa soseuttamatta. Jauheliha sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Sitä voi antaa pelkästään kasvisten rinnalla tai sekoitettuna kasvissoseen joukkoon. Kalat ovat pehmeitä rakenteeltaan joten ne muhjuuntuvat helposti haarukalla. Lihaa ja kalaa voi myös pakastaa annospaloina. Jos muu perhe syö vaikkapa keitettyjä juureksia ja makkarakastiketta, voi tällöin napata vauvalle pakastimesta proteiiniannoksen juuresten lisukkeeksi. Makkaraa kun hän ei vielä pysty syömään.

Pakastaminen. Lihakasvissoseet voi pakastaa annospaloina, jotka säilyvät pakastimessa hyvinä pari kuukautta. Silikoninen leivosvuoka on loistava apuväline annosten pakastamiseen. Sillä saa sopivan kokoisia annoksia, jotka on helppo irrottaa joustavasta vuuasta.

Pelkän lihan ja kalan pakastamiseen paras apuväline on silikoninen konvehtimuotti. Jääpalamuottikin toimii, mutta siitä palat on vaikeampi irrottaa. Konvehti- ja jääpalamuoteissa saa tehtyä sopivan kokoisia, noin 5-10 gramman liha- ja kalapaloja. Niitä voi vauvalle antaa aluksi yhden per ateria lisäten määrää 15-25 grammaan.

Eli miten homma tapahtuu? Paista naudan, possun tai broilerin jauheliha tilkassa öljyä samalla ”rouhien” rakennetta pienemmäksi paistinlastalla. Halutessasi voit maustaa lihan, kunhan et käytä suolaa. Lisää pannulle desilitran verran vettä ja anna hetken aikaa porista. Kaada liemi talteen. Jäähdytä liha ja liemi jääkaapissa. Annostele liha konvehti- tai jääpalamuottiin. Lusikoi päälle lihalientä niin, että muotti täyttyy. Pakasta.

Kaloista ainakin rasvainen lohi on helppo pakastaa. Vähärasvaisten kalojen pakastamista en ole kokeillut. Lohi kypsentyy helposti uunissa. Voit maustaa lohen suolattomalla sitruunapippurilla ja kuivatulla tillillä. Muhjua kypsä, jäähtynyt lohi haarukalla. Tarkista, ettei siinä ole ruotoja. Paina lohi tiiviisti konvehti- tai jääpalamuottiin. Pakasta.

Kanakastike (7 annosta). Lihasta tai kalasta voi valmistaa pakkaseen kastikeannoksia, joita voi vauvan suun motoriikasta riippuen tarjota vaikkapa juures- tai perunasoseen, raketti-spagetin, riisin tai pienten keitettyjen peruna- ja juureskuutioiden kanssa. Proteiinina voi broilerin tilalla käyttää muutakin lihaa tai kalaa.

  • 100g broilerin jauhelihaa
  • öljyä paistamiseen
  • 5 isoa tomaattia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • kuivattua basilikaa
  • loraus vettä

Paahda tomaatteja uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Paista jauheliha öljyssä. Laita tomaatit, liha ja valkosipuli kattilaan pieneen vesimäärään ja keitä niin, että valkosipuli kypsyy. Halutessasi voit kuoria tomaatit. Paahdetuista tomaateista kuori lähtee helposti pois. Soseuta sauvasekoittimella ja mausta kuivatulla basilikalla. Voit käyttää muitakin mausteita makusi mukaan.

Samaa kuin muulla perheellä. Helpoiten vauva pystyy syömään täsmälleen samaa ruokaa muun perheen kanssa silloin, kun tarjolla on lihan tai kalan lisäksi keitettyä perunaa ja muita kasviksia/juureksia. Alla olevassa kuvassa ateria koostuu perunamuussista (vauvalla ilman maitoa ja suolaa), porkkanoista ja herneistä sekä uunilohesta. Uunilohen voi valmistaa koko perheelle suolattomana ja kukin voi pöydässä halutessaan lisätä suolaa. Olen kyllä huomannut lasten myötä omankin makuaistin tottuneen vähempisuolaiseen, mikä on vain hyvä asia. Kuvien esimerkeissä ensimmäisessä kuvassa vauva on jo kokeneempi ja ruoka on vain haarukalla muhjuttu. Jälkimmäisessä samoista ruoka-aineista on tehty huomattavasti sileämpää sosetta lisäämällä sekaan vettä.

Toisessa esimerkkitilanteessa muulle perheelle on valmistumassa kastike. Paistinpannulla on sipulia, valkosipulia, vihreitä papuja, maissia, kanaa ja mausteita. Ennen kerman, tomaattipyreen (suola) ja kanaliemikuution (suola) lisäämistä siirsin pienen osan seoksesta kattilaan, jossa kiehui lisäksi yksi tomaatti ja yksi porkkana. Niiden kypsyttyä kaadoin keitinliemen pois, lisäsin sekaan keitettyä lisukeriisiä ja soseutin karkeaksi soseeksi sauvasekottimella. Tästä riitti vauvalle vielä seuraavan päivän ruokailuillekin.

Veikkaan, että sosepostaukset alkavat olla pikkuhiljaa taputeltu. Meillä Veikka-Boika on matkalla kohti sormiruokailua. Erilaisia naksuja ja puffeja on jo kokeiltu sekä banaania, vesimelonia ja keitettyä pastaa. Taitoja löytyy ja soseetkin menevät jo aika karkeassa muodossa. Voikin olla, että seuraava vauvanruokapostaus liittyykin sormiruokailuun. Ja hei, jos olet hyötynyt näistä postauksista tai kokeillut jotakin reseptiä, niin olisi kiva kuulla kokemuksistasi! 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *