Keittiössä, Vauvanruoka

Vauvan monipuolinen soseruokailu

Kiinteisiin ruokiin tutustuminen on mukavaa aikaa vauva-arjessa. On ihanaa seurata vauvan reagointia uuteen makuun ja pientä suuta, joka mutustelee ja samalla opettelee myös uusia motorisia taitoja. Meillä sekä Nöttis että Veikka-Boika aloittivat kiinteät nelikuisina soseilla.

Itselleni on ollut tärkeää, että ruoka on monipuolista, terveellistä ja että lapset oppivat pienestä pitäen maistelemaan uusia makuja. Nöttiksen kohdalla olin ehkä hieman fanaattinen sen suhteen, että ruuan tuli olla itse valmistettua. Veikka-Boika on sen sijaan syönyt sekä itse valmistettuja että kaupan purkkisoseita. Tässä postauksessa kerron, miten meillä on huolehdittu monipuolisuudesta.

Alkuun muutama juttu liittyen sekä omaan kokemukseen että yleisiin suosituksiin. Vauva on valmis aloittamaan kiinteät 4-6 kuukauden iässä. Äidinmaito tai korvike ovat silti yhä tärkeä ravinnonlähde koko ensimmäisen vuoden ajan. Uusiin makuihin kannattaa tutustua monipuolisesti heti alusta alkaen ja tahti saa olla reipas. Tämä vähentää allergia- ja astmariskiä. Välttämisruokavaliota ei suositella jos siihen ei ole tarvetta. Soseiden rakenne on hyvä pitää juuri sellaisena kuin vauva tarvitsee. Liian sileää sosetta ei kannata antaa jos vauva selviytyy rosoisemmastakin. Tämä on tärkeä seikka suun motoriikan kehityksen ja myöhemmin muun muassa puheen kehityksen kannalta. Muista myös D-vitamiini osana monipuolista ruokavaliota.

Mitä, milloin, kuinka paljon?

Mihin tahtiin soseet pitäisi aloittaa? Sen tahdin määrittää mielestäni vauva itse. Nöttis oli varsinainen ihmevauva ja hallitsi lusikasta syömisen heti ensimmäisellä kerralla. Olisi vetänyt varmasti kaksi ruokalusikallista saman tien. Ihmettelinkin, että mitä nämä löpinät lusikankärjellisistä oikein ovat kunnes syötin Veikka-Boikaa ensimmäistä kertaa… Hän vaikutti olevan ihan pihalla siitä, mitä nyt tapahtuu ja työnsi bataattia kielellä ulos suustaan sitä mukaa, kun yritin antaa sitä takaisin. Eikä kyllä uponnut ekalla kerralla edes sitä lusikankärjellistä eikä vielä tokallakaan.

Alussa annoimme neuvolan ohjeistuksen mukaisesti kiinteää sosetta kerran päivässä. Kun sose alkaa paremmin maistumaan ja tekniikka löytyy, aterioita lisätään. Itse olen kokenut hyväksi, että ateria lisätään aina samaan kohtaan päivässä. Eli ensin yksi sose päivässä aina lounasaikaan, seuraava aina päivällisaikaan ja niin edelleen. Tämä auttaa vauvaa myös muuten löytämään tasaisen, säännöllisen päivärytmin.

Nyt Veikka-Boikakin syö viisi ateriaa päivässä. Aamu- ja iltapalaksi Veikka-Boika syö puuroa, hiutaleita välillä vaihdellen. Välillä sellaisenaan, välillä marja- tai hedelmä-Piltin tai pähkinäjauheen kanssa. Lounas ja päivällinen muodostuvat juureksista, kasviksista, pastasta ja lihasta, kalasta, linsseistä tai kananmunasta. Välipalaksi on usein hedelmäsosetta. Joskus herkkuna uppoaa pari maissinaksua. Eli monipuolisuus toteutuu päivittäin.

Maito ennen vai jälkeen?

Kun vauva aloittaa tutustumisen kiinteisiin, on maito edelleen tärkein ravinnonlähde. Tästä syystä kiinteä ravinto ei saa syrjäyttää maitoa joten maito annetaan vauvalle ensin ja vasta sitten maisteluannokset. Puolivuotiaasta alkaen kiinteän voi jo antaa ennen maitoa.

Meillä molemmat lapset ovat kuitenkin jatkaneet pidempään maito-kiinteä-järjestyksessä. Nöttis oli aikoinaan malttamaton ja osasi jo tosi pienenä syödä maidon itse sitterissä. Siitä syystä hän joi maidon ensin odotellessaan varsinaista ruokaa ja pysyi tyytyväisenä. Veikka-Bojan kanssa järjestys jo vaihdettiin, mutta palattiin entiseen takaisin, kun hän alkoikin jättämään maidon juomatta ja heräsi yöllä jopa neljä kertaa syömään! Kun palattiin takaisin vanhaan, ovat sekä maito että kiinteä maistuneet päivällä ja yösyötöt vähentyneet yhteen tai jopa olemattomiin. Eli kuten kaikessa, on tässäkin asiassa terveen maalaisjärjen käyttö suotavaa.

Popsi popsi porkkanaa (4kk)

Kiinteisiin tutustuminen alkaa kasvikunnan tuotteilla. Suositeltavaa on aloittaa juureksilla ja kasviksilla. Näin mekin teimme. Molempien lasten ensimmäinen maku oli bataatti. Sen jälkeen porkkana ja peruna.

Itse koen hyväksi, että juureksiin ja kasviksiin tutustutaan ensin kunnolla ja vasta sitten tulee makeammat hedelmät ja marjat. Näin vauva oppii pienestä pitäen pitämään haastavistakin mauista. Nöttis oli vetänyt perunat, bataatit, porkkanat, parsa- ja kukkakaalit, tomaatit, palsternakat, paprikat, kesäkurpitsat ja sipulit hyvällä ruokahalulla ennen ensimmäistäkään hedelmää ja banaani oli ensimmäinen, jonka kohdalla hän vähän nyrpisti. Veikka-Boika sen sijaan ehti maistaa vain perunaa, bataattia, porkkanaa ja parsakaalia kunnes jo annettiin päärynää ja luumua joulun kunniaksi. Nyt kuitenkin kaikki tarjolla oleva vaikuttaa hänellekin maistuvan eli fanaattinen ei tässäkään asiassa kannata olla.

Huomioi lista nitraattipitoisista kasviksista ja juureksista! Niitä ei pidä alle 1-vuotiaalle antaa.

Haukkaa haukkaa hedelmää, maista maista mansikkaa (4kk)

Hedelmiä ja marjoja voi antaa vauvalle neljäkuisesta lähtien. Itse aluksi keittelin päärynästä ja omenasta itsetehtyä sosetta, mutta nyttemmin hedelmäsoseet tulee ostettua purkissa. Käytän soseita, joihin ei ole lisätty sokeria. Purkkisoseiden lisäksi banaani ja kiivi ovat helppoja muussata haarukalla. Äläkä unohda avokadoa, joka on loistava pehmeän rasvan lähde! Meillä siirryttiin Nöttiksen kanssa tuoreisiin hedelmiin muuten sitten, kun sormiruokailu tuli kuvioihin. Mutta toki hedelmät voi soseuttaa jo aiemmin sauvasekoittimella. Marjat löytyvät talviaikaan itse poimittuina pakkasesta tai kaupan purkista. Kesällä tuoreet suomalaiset marjat ovat ihan parasta!

Ihan pähkinöinä (4kk)

Pähkinät ovat terveellinen lisä lapsen ruokavalioon jo vauvasta lähtien. Peruskauppojen pähkinäjauhevalikoima on harmillisen pieni, mutta ainakin hasselpähkinää ja mantelia löytyy valmiiksi jauhettuna. Niillä on siis helppo aloittaa pähkinöihin tutustuminen. Vaikkapa puuron tai hedelmäsoseen seassa.

Ruista ranteeseen (5kk)

Viljoihin vauva pääsee tutustumaan viisikuisesta lähtien. Neuvolasta opastettiin aikoinaan, että kannattaa edetä loivemmasta jyrkempään eli riisistä ja kaurasta kohti ruista. Nöttiksen kanssa näin teimmekin, mutta Veikka-Boika on taas saanut ruista heti kauran jälkeen. Puuro on oivallinen tapa totuttaa vauva viljoihin. Jos vauva tarvitsee sileää rakennetta, löytyy kaupasta Piltin puuroainesta, josta tulee tosi sileä puuro. Tai kaurahiutaleet on helppo käsin jauhaa melkein jauhoksi. Mutta heti, kun vauvan suu tottuu, niin on turha tehdä puurosta liian hienojakoista.

Protskua, protskua (5kk)

Lihaa, kalaa ja kananmunaa vauva saa syödä viisikuisesta lähtien. Aluksi viitisen grammaa kerralla riittää ja alle 1-vuotias ei yli 25 grammaa tarvitse per ateria. Myös näiden kohdalla neuvolasta opastettiin edetä loivemmasta jyrkempään eli kanasta nautaan ja vähärasvaisista kaloista rasvaisiin kaloihin. Nöttis näin söikin, kanan ennen nautaa ja kuhaa sekä seitä ennen lohta, mutta jälleen kerran Veikka-Bojan kanssa on menty vähän eri tyylillä. Hänkin aloitti lihat kanalla, mutta kaloista ei ole vielä muuta maistanutkaan kuin lohta.

Kasvikunnan proteiinit on myös hyvä muistaa. Eli erilaiset pavut ja linssit. Niitä vauva pääsee maistelemaan jo neljäkuisesta alkaen. Itse en niitäkään kyllä ihan heti alkuun antanut, koska voivat aiheuttaa vauvalle helposti vatsanpuruja. Ja pienillä totutteluannoksilla lähdettiin liikkeelle.

Entäs mausteet?

Kyllä. Vauvan ruuan voi maustaa. Itse olen tykännyt aluksi antaa vauvalle maustamattomia, yksittäisiä puhtaita makuja. Miltä maistuu peruna tai porkkana? Entä kukkakaali? Mutta melko pian soseisiin on tullut sekoitettua eri ainesosia keskenään ja lisättyä myös mausteita. Pippuria, kuivattuja yrttejä, currya, valkosipulia….. yksi suosikeistani on suolaton broilerimauste, joka sopii melkein mihin vaan. Mausta ruoka niin, että vauva oppii mukaan perheen omaan makumaailmaan. Kunhan mausteet eivät sisällä suolaa!

Kohti maitotuotteita (10kk)

Kymmenenkuisena vauva saa äidinmaidon ja/tai korvikkeen lisäksi muitakin maitovalmisteita. Anna maistiaiseksi jugurttia, viiliä tai piimää ja käytä ruuanvalmistuksessa kermaviiliä tai ruokakermaa. Tavallinen maito odottelee vielä vuoden ikään saakka kuin myös juustot, joissa on suolaa. Kuvassa innostunut sormiruokailija Nöttis on saanut ihanien kesämarjojen rinnalle maistiaisiksi jugurttia ensimmäistä kertaa elämässään. Ylpeänä ”Ihan ite söin!”

Alle 1-vuotiaiden kielletty lista

On olemassa lista ruoka-aineita kuten edellä mainitut nitraattipitoiset kasvikset, joita ei alle 1-vuotiaalle pidä antaa. En kirjaa listaa tähän, koska se löytyy helposti netistä.

Lue myös https://heiniannika.fi/ihan-soseessa/. Siellä enemmän kahden eri sosematkan ensimmäisistä lusikallisista sekä DIY-soseilusta. Tsekkaa myös reseptit Vauvanruoka -kategorian alta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *