Äitiys, Arjen vinkkinurkka, Keittiössä, Vauvanruoka

Vauvan joulupöytä

Kun Nöttis oli aloittanut kiinteään ruokaan tutustumisen soseilla reilu kaksi vuotta sitten, innostuin suunnittelemaan vauvanruokareseptejä. Ensin soseita, myöhemmin sormiruokailuun sopivia. Syntyi ajatus reseptikirjan kirjoittamisesta (mitä en kylläkään ole tehnyt) sekä erilaisista teemoista, joita kirja voisi pitää sisällään. Yksi teema oli tietysti juhlaruokailut.

Nöttis oli ensimmäisenä joulunaan vasta kolmekuinen, joten hänen juhla-ateriansa oli maito ja aamumaidon kruunasi D-vitamiinitipat. Seuraavana joulunaan hän söikin jo sitten ihan mitä vain, hyvällä ruokahalulla. Nyt Veikka-Boika on nelikuinen ja hän pääsee ihan hitusen nauttimaan jouluateriasta. Viisikuisena menu olisi kuitenkin voinut olla jo aivan toisenlainen, kun viljat, kalat ja lihat olisivat jo kuvioissa. Niinpä kerronkin haaveilemastani pienen vauvan Joulu-menusta, jota en kuitenkaan itse pääse omien lasteni kanssa koskaan toteuttamaan. Ja kyllä, luit aivan oikein. Tällaisista asioista sitä voi äiti-ihminen haaveilla! Vaikka haaveilen minä lisäksi siitä lottovoitosta (Vaikken edes lottoa. Onneksi mies lottoaa.), isosta pihasta ja mitä kaikkea sinne laittaisin, uudesta Japanin reissusta, Disney Worldista ja Legolandista (haaveilin jo ennen lapsia ihan omaksi ilokseni), viskin huuruisesta pokeri-illasta kavereiden kanssa pitkästä aikaa ja kesästä Norjassa. Että kyllä ne haaveet voi ihan normaalejakin olla, myös äiti-ihmisellä.

Veikka-Bojan jouluateria tulee olemaan hänen ensimmäisenä joulunaan bataattia, porkkanaa ja perunaa soseena, kun me muut syömme samaa perinteisistä joululaatikoista. Näihin makuihin Veikka-Boika on jo tutustunutkin. Jälkiruuaksi on luumua ja päärynää, varmaankin ihan Piltti-purkista. Mutta niitä Veikka-Boika ei ole vielä aiemmin maistanut joten juhlan kunniaksi saa hänkin uusia makuelämyksiä.

Haaveilemani pienen vauvan Joulu-menu voisi olla jotakin tällaista:

Aamupala
Riisihiutalepuuro
omena- tai päärynäsosetta (pienen pieni hyppysellinen kanelia)

Lounas
Uunilohta
perunaa ja parsakaalia soseena

Päivällinen
Possun jauhelihaa
Perunaa, porkkanaa, bataattia, lanttua soseena
hernepyrettä
Jälkiruuaksi
Luumua (ja jugurttia/rahkaa)

Aamupalapuuro voisi olla veteen keitetty ja pehmeyttä sekä makua siihen voisi lisätä tilkalla äidinmaitoa tai korviketta. Näin maidon terveelliset ravintoaineet eivät kuitenkaan kärsisi keittämisen vuoksi. Viisikuisesta asti vauvalle voi siis antaa viljoja, joten puuron voisi keittää myös kauramaitoon. Niissä vain näyttää tuoteselosteen mukaan aina olevan lisättyä suolaa joten siksi en ainakaan omille lapsilleni ole kauramaitoa antanut ennen yhden vuoden ikää. Puuron seuraksi sopii hedelmäsose, joko itse tehtynä tai purkista. Vaikka kanelia aina parjataan ja sen käytöstä varoitellaan, ihan pikkuhyppysellinen sitä lisättynä soseeseen toisi joulun makua myös pienimpiin suihin. Ceyloninkanelin kerrotaan olevan parempi vaihtoehto pienemmän kumariinipitoisuutensa vuoksi.

Lounas olisi maistuvaa uunilohta. Joko sellaisenaan maustamattomana tai hieman suolattomalla sitruunapippurilla ja kuivatulla tillillä maustettuna. Tuoretta tilliä ei pidä käyttää korkean nitraattipitoisuuden vuoksi ja kuivattuakin vain maltilla. Lisukkeena maistuu peruna ja miksikäs ei muutkin kasvis/juuressoseet.

Päivälliseksi pienokainen saisi suolaisen kinkun sijasta öljyssä paistettua possun jauhelihaa. Mikäli vauva on hyvin pieni, on hyvä tutustua puhtaisiin makuihin. Meillä Nöttis maisteli aluksi lihat maustamattomina. Hieman kokeneemmalle makumatkaajalle voi lihan maustaakin, kunhan jättää suolan pois. Possun kaveriksi laitetaan perunaa, bataattia, porkkanaa ja lanttua soseena tai vaikkapa vauvan ikiomaa porkkanalaatikkoa sekä hernepyrettä. Herneitä ei kannata paljon antaa aluksi jos haluaa välttyä suuremmilta ilmavaivoilta.

Vauvan ikioma porkkanalaatikko

  • 5 porkkanaa
  • 1 vihreä omena
  • 1 dl rikottuja, esikypsytettyjä ohrasuurimoita
  • jauhettua valkopippuria
  • loraus kermaa (yli 10-kuiselle)

Keitä porkkanat ja omena kypsiksi ja soseuta niin, että seassa on desin verran keitinlientä. Kypsennä ohraa 20 minuuttia. Sekoita sose ja ohra keskenään ja lisää loraus kermaa ja mausta. Kypsennä uunivuuassa 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Päivällisen kruunaa jälkiruoka, joka voi olla joko pelkkää luumusosetta tai viisikuisesta alkaen luumusosetta kaurajugurtin kera. Kaurajugurteissa taitaa vain olla se sama ongelma kuin -maidoissakin, eli sisältävät lisättyä suolaa. 10-kuisesta alkaen luumun kanssa voi tarjota maitopohjaista jugurttia tai rahkaa. Juustoportin Hyvin -sarjan sokeroimaton luumujugurtti käy myös oivana vaihtoehtona yli 10-kuiselle.

Eli tämmöisiä haaveiluja mulla. Minkäslaisia sulla? 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *