Hyvinvointi, Reissuvihko

Uudenvuodenpäivän ulkoilut

Tämä vuosi lähti käyntiin mukavalla kävelyllä Kotkan kauniissa Sapokassa. Sapokan nykyiseen vesipuistoon mahtuu jos jonkin moista historiaa ja sen nykyisen vesiputouksen tilalla on muun muassa komeillut hyppyrimäki aina 1950-luvulle saakka. Nykyään alue on kaunis vuoden ajasta riippumatta ja etenkin kesällä sen kukkaloistosta on mukava nauttia yhä uudelleen. Tänään oli vähän harmaampaa, mutta keli oli miellyttävä, koska ei tuullut! Tyyni merenpinta on Kotkansaarella aina plussaa.

Löytyihän sitä luntakin! Nöttiksen mukaan jopa paljon…. Hän oli innoissaan näistä pienistä lumikasoista, joita lojui siellä täällä. Pulkkamäkeen ei vieläkään päästy vaikka Nöttis sitä toivoi. Joten hoidettiin mäenlasku niin, että muksut olivat sisarusrattaissaan, joita minä työntelin juosten mäkiä alas. Ja kivaa oli Nöttiksellä ja äitillä! Veikka-Boika veteli sikeitä omassa kopassaan. Mutta hän kyllä nukkuu paremmin, kun vauhtia piisaa.

Kävelyn kivointa antia taisivat olla lätäköt. Nuo pienten lasten kestosuosikit! Ja tietysti myös äitin piti pomppia kuralätäkössä.

Vesiputouksen edustalla komeilevat tyrnipensaat olivat vielä joulukoristeissa. Löysimme matkan varrelta myös pienen tontun.

Nöttis juoksi puolet matkasta naakan perässä, joka ei selvästikkään pitänyt tällaisesta vaanimisesta. Nöttiksellä sen sijaan oli hauskaa ja myös äitillä, koska vauhti pysyi reippaana eikä jääty nököttämään ja ihmettelemään joka ikistä kiveä ja käpyä. Sorsat olivat pääsääntöisesti päiväunilla.

Sapokkaan ilmestyi viime keväänä kolme tynnyrillistä hautatervaa. Puuveneitten vähenemisen myötä tervan tuoksu on kaikonnut ja kaupunkilaiset ovat jääneet sitä kaipaamaan. Niinpä olemme saaneet Sapokkaan tällaisen ihanan tuoksuttelupisteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *