Kaikilla aisteilla, Vuosi askarrellen

Pääsiäisaskartelua osa 1

Askarrella voisi ja pitäisi muutenkin, mutta aina sitä jonkun juhla-ajan lähestyessä kummasti motivoituu ja askartelu tuntuu paljon luontevammalta kuin ihan normipäivänä. Tämä postaus tulee ehkä hieman myöhässä, koska se keskittyy rairuohoon ja pääsiäisoksiin, mutta ehkäpä joku Matti tai Maija Myöhänen saa vielä kipinän rairuohon kylvöön tai joku haluaa askarrella oksia omaksi ilokseen näin palmusunnuntain ratoksi tai jälkeenkin vaikkei enää vitsaksi tarvitsekaan. Jutussa näkökulmana on myös, kuinka taapero ja vauva voivat osallistua.

Meillä pääsiäisperinteisiin kuuluu lähinnä hattu sängyn alla ja piilotetut suklaamunat. Niin ja mämmi, joka meidän perheessä tähän mennessä maistuu ainoastaan minulle. Mitään muita perinneherkkuja ei ole pääsiäispyhille kehkeytynyt. Itse aikoinani kävin palmusunnuntaina virpomassa, mutta omien lasten kanssa sitä perinnettä ei ole vielä tullut aloitettua. No, he nyt ovatkin vasta 2,5v ja 7kk. Siispä askartelut ja koristelut ovatkin oikeastaan aika isossa roolissa, kun miettii omaa pääsiäisen viettoa.

Ollaan pikkuhiljaa tuotu pääsiäistunnelmaa kotiin. Muutama päivä sitten laitettiin Nöttiksen kanssa rairuoho kasvamaan. Se ei ole pelkästään siementen kaatamista pussista vaikkakin itse kylvökin on mukava tuokio. Sen lisäksi rairuohosta tulee kiva projekti lapsen kanssa. Siitä pitää huolehtia. Sitä pitää kastella ja säilyttää valoisassa paikassa. Huolehtimisen lisäksi pääsee seuraamaan, milloin siemenet alkavat itää ja kuinka ruoho kasvaa. Lopuksi ruohon ollessa tuuheaa, pääsee koristelemaan. Meillä ruoho on juuri itänyt ja sitä on ihmetelty yhdessä. Projektia on siis vielä tovi jäljellä.

Vinkkinä vielä kerrottakoon, että rairuohon kylvö käy todella näppärästi nenäliinaan. Näin vältytään turhalta multasotkulta. Tarvitaan vain tuppo nenäliinoja, jotka kastellaan läpimäriksi ja asetellaan kylvöastiaan. Siemenet kaadetaan märkien nenäliinojen päälle ja peitetään aluksi kelmulla, jottei kosteus katoa. Kelmu poistetaan, kun rairuoho on kunnolla alkanut kasvaa. Kastelu kannattaa tehdä sumutinpullolla, jotta siemenet pysyvät paikoillaan.

Eilen askarreltiin ensimmäistä kertaa pääsiäisoksia. Ollaan käyty viikolla parissa kaupassa ostamassa randomisti tarvikkeita ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Ollaan otettu vaan kaikkea kivaa. Nöttiksestä kuoriutuikin varsinainen pro-askartelija kaikkine ideoineen eikä äitikään huonommaksi jäänyt. Oli kiva antaa luovuuden ja mielikuvituksen viedä mennessään eikä tuokiosta tullut liian ohjattua. Nöttiskin keskittyi varmaan 1,5 tuntia eikä olisi edes halunnut lopettaa, kun askartelut piti korjata pois lounaan alta.

Meillä oli höyheniä, piippurasseja, satiininauhaa, silkkipaperia, pom pom askartelupalloja, huopaisia pupuja, helmiä ja muotoiltuja vaahtomuovipaloja. Lisäksi tarvittiin liimaa, vanupuikko liiman levittämiseen, teippiä, sakset ja yksi kynä.

Nöttis intoutui harjoittelemaan saksilla leikkaamista silkkipaperin kanssa ja liimasi epämääräisiä paperipaloja oksaansa. Äiti ei saanut auttaa yhtään! Oli itse asiassa eka kerta, kun annoin hänelle oikeat sakset. Tähän asti ollaan harjoiteltu vain muovisilla muovailuvahasaksilla. Päiväkodissa neiti on kertomansa mukaan saksia kokeillut. On mahtavaa, että nyt meillä on oksa, joka on täysin Nöttiksen omaa käsialaa. Se on kuin keväinen kukkaloistossaan kukoistava kirsikkapuu. Muut oksat tehtiin enemmän ja vähemmän yhdessä.

Myös Veikka-Boika oli hetkittäin mukana. Hän pääsi aitiopaikalle seuraamaan askartelua. Annoin hänelle omiin käsiin hipelöitäväksi palan kirkkaan pinkkiä rapisevaa silkkipaperia. Kun paperi alkoi olla ihmetelty ja myös kuolasta mössääntynyt, vaihdoin sen palaan satiininauhaa. Veikka-Boika sai tunnustella myös pehmeää piippurassia ja pom pom askartelupalloa. Hän viihtyi erilaisia tuntuja kosketellen. Tietysti minun piti olla kokoajan silmä tarkkana, koska tällä hetkellä Veikka-Bojalla menee kaikki suuhun. Lisäksi kutittelin Veikka-Bojan kasvoja ja kämmeniä höyhenillä. Hän nautti leveästi hymyillen ja naurahteli ääneen. Ja toki valmiit oksatkin olivat ihanaa, värikästä katseltavaa.

Seuraava kuvasarja näyttää, millaisia koristeita oksamme saivat.

Piippurasseista muotoiltiin eri värisiä kukkia. Kieputtamalla piippurassin kynän ympärille, saatiin kivoja vietereitä.

Nöttis koristeli huopapupuja liimaamalla niihin vaahtomuovikuvioita ja pom pom palloja. Puput kiinnitettiin oksiin teipillä.

Nöttis keksi pujottaa kauniita helmiä oksiin. Kun ohittaa pari silmukohtaa, helmi pysyy oksassa hyvin.

Satiininauhasta tehtiin simppeleitä, pirteän värisiä rusetteja. Perinteisiä höyheniä ja silkkipaperia ei unohdettu.

Ajatuksena on vielä askarrella jotakin muuta koristetta näillä samoilla välineillä sekä maalata kananmunia. Ja ainakin yritän tyhjentää raa’an kananmunan kuorta rikkomatta! 😊 Näistä lisää myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *