Äitin omat jutut, Hyvinvointi, Reissuvihko

Lunta tulvillaan

Tulihan se lumi viimein! Enpä olisi vielä pari päivää sitten osannut kuvitellakaan, että ulkona näyttää parin päivän päästä tältä. Ihanaa avata verhot, kun loputon harmaus ja vesisade ovat ainakin hetkeksi poissa. Lumen lisäksi keli on muutenkin suosinut tyyneydellään. Niinpä ulkona ollaan oltu nyt joka päivä. Minulla ei ole pahemmin ollut aikaa kirjoitella joten kuvat puhukoot taas puolestaan pienten tarinoiden lisäksi.

Lauantaina tehtiin koko perheen voimin retki Tervaleppälehtoon ja Katariinan meripuistoon. Siskoni miehensä kanssa olivat seurana. Lunta satoi ja sitä jaksettiin ihmetellä koko reissu alusta loppuun. Tervaleppälehto eli Tervis on pieni rauhoitettu, luonnonvarainen metsäalue, jossa kesyt oravat ja linnut tulevat syömään kädestä. Alue on ulkoilijoiden ja luontokuvaajien suosiossa. Metsässä vilisi jos jonkinmoisia lintuja ja oravia, mutta ruokatarjontaa taisi olla sen verran muutenkin, ettei yksikään tullut tällä kertaa kädestä popsimaan. Matka jatkui Katariinan meripuistoon. Siellä on vaikka mitä nähtävää ja ihmeteltävää ja kesäisin ehdoton vetonaula ovat lampaat, joita saa ruokkia. Nyt kuitenkin keskityimme lähinnä pulkkailuun, lumienkeleihin ja muuten vaan lumessa telmimiseen. Käväistiin myös meripuiston Muumi-aiheisessa leikkipuistossa, jossa komeilee maailman ensimmäinen 7 metriä korkea Muumitalo.

Sunnuntaina lähdin ystäväni kanssa viettämään lapsivapaata, äitin omaa aikaa ulkoillen. Lunta oli tullut vielä paljon lisää ja pääsimme nauttimaan tuulettomasta, lumisateettomasta säästä. Maisema oli kuin postikortti ja upeat talvivärit luonnossa hivelivät silmiämme. Suuntasimme jälleen Tervikseen ja jatkoimme sieltä matkaa metsäisiä polkuja pitkin Mansikkalahteen ja Meriniemen ympäri. Kotkassa on mahtavaa puistojen ja luontoalueiden paljous ihan keskustan tuntumassa. Matkamme määränpää oli kahvila Laituri, joka on kyllä aika hygge paikka. Kahvilaa nimittäin lämmittää ihka oikea takkatuli, jonka loimussa on mukava juoda kuppi kuumaa ja syödä mehevä pulla. Ikkunasta saa samalla ihailla venelaiturimaisemaa, sorsien menoa ja yleistä saunaa, josta hullut suomalaiset pulahtavat mereen vuodenajasta riippumatta ja nimen omaan talvisin.

Muistan, kun yhtenä talvena muutama vuosi sitten suuntasin Tervikseen aina kun mahdollista pähkinäpussin ja kameran kanssa. En ole tehnyt sellaista enää aikoihin. Nyt kun tarkemmin miettii niin juuri sellaista aikaa sitä välillä kaipaisi. Näin pienten lasten kanssa täydellistä luontokuvaa on ihan turha lähteä vaanimaan. Yleensä jos olen raaskinut irtaantua hetkeksi lapsistani, on tullut käytyä joko kahvilla tai syömässä. Mutta ehkäpä meinaankin ottaa asiakseni tässä joku päivä lähitulevaisuudessa tutustua vihdoin viimein vuosi sitten joululahjaksi saamaani kameraan ja lähteä joku päivä metsään kuvaamaan. Joko ihan itsekseni tai vaikka siskoni kanssa. Siinä sielu lepää!

(2) Kommentit

  1. Jasmin says:

    Hyvää & parempaa Uuttavuotta! ❤️

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

  2. Kiitos samoin! Alku ainakin näyttää hyvältä, kun vihdoin on lumi maassa antamassa vähän valoa. 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *