Äitin omat jutut, Kotoillaan

Lapset – mikä ihana tekosyy ostaa legoja!

En ole ehtinyt vielä jouluaatostakaan kirjoitella, mutta tähän väliin pikapostaus legoista! Ollaan molemmat mieheni kanssa legofaneja ja onneksemme myös ainakin Nöttis on niistä kiinnostunut. Siispä olemmekin muutaman setin ehtineet jo ostaa tai saada muilta joulu- tai synttärilahjoiksi. Lisäksi pari kuukautta sitten ostin puolitutulta ison kasan duploja feissarikirppiksen kautta. Tarkkaa tietoa ei ollut, mitä kaikkea läjä sisältää, mutta googlettelin ja olin havaitsevinani kasassa joitakin markkinoilta jo poistuneita settejä. Tuolla ryhmässä näyttää olevan suht usein legoja myynnissä edulliseen hintaan. Eli legofanin kannattaa ehdottomasti seurata myös kirppismarkkinoita. Mitään halpaa hupia kun niiden ostaminen uutena ei ole!

Veikka-Bojalla on jotkut neljän kuukauden hulinat tai viiden kuukauden villitykset meneillään eikä hän meinaa millään iltaisin asettua yöunille. Syö ja riehuu vaan vuoron perään, hihkuu, mölyää ja puklailee. Kello on helposti yli puolen yön, ennen kuin poika asettuu. Niinpä intouduin eilen unille pääsyä odotellessani ottamaan tuosta legokasasta selvää! Lisäksi olimme jo päivällä kasanneet yhdessä kaksi joululahjaksi saatua sekä kaikki vanhat setit.

Minulla ei siis ollut tietoa siitä, mitä kaikkea olin ostanut eikä kasausohjeita, joten homma sai kivan twistin, kun setit piti salapoliisina selvittää googlettelemalla. Tosi leppoisaa, mukavaa puuhaa muutenkin alkuyön ratoksi. Kellon ollessa jo yli yksi yöllä, olin kasannut kaiken. Katselin tuota duplojen paljoutta ihan fiiliksissä, mutta samaan aikaan ehkä vähän järkyttyneenä: onko legoja oikeasti noin paljon ja vanhin lapsemme on vasta 2 vuotta ja 3 kuukautta…. Itse pärjäsin aikoinaan hyvin sillä pienellä laatikollisella, joka nyt on Nöttiksen käytössä mummilassa.

Asettelin kaikki rakennelmat kuusen alle odottelemaan aamua. Mietin, kuinka upeaa olisi ollut itse lapsena löytää kokonainen legomaailma aamulla kuusen alta. Siellä ne komeilevat vieläkin. Tosin vähän leikin jäljiltä sortuneina ja levinneinä. Huomenna jatketaan niiden ihmettelyä.

Legoistamme puolet on siitä ostamastani mysteerikasasta. Tai oli. Joulu hieman muutti mittasuhteita. Kun on kyse tällaisesta kestosuosikista, on hienoa, että ihmiset joko säästävät legonsa tuleville sukupolville (kuten vanhempani ovat tehneet) tai myyvät tavaran eteenpäin (kuten puolituttuni teki). Ilo säilyy, pikkurakentajat vain vaihtuvat. Tai vähän isommatkin. Kuten minä. Yksinäni rakentelen duploja keskellä yötä…. Leikki-ikä, koko ikä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *